Sydän- ja verisuonisairaudet

Pulmonaalistenoosi
Keuhkovaltimoläpänahtauma on yleisin pienikokoisilla koirilla tavattava synnynnäinen sydänongelma. Kun sydämen keuhkovaltimoläppä ei toimi kunnolla, joutuu sydämen oikea puolisko työskentelemään huomattavasti normaalia enemmän, jolloin sydänlihas alkaa paksuuntua. Lievät tapaukset voivat pysyä oireettomina läpi elämän, mutta vakavissa tapauksissa oireina on: väsymystä, pyörtyilyä ja (vakavuusasteesta riippuen) nesteen kertymistä koiran elimistöön. Keuhkovaltimonläpänahtauman uskotaan periytyvän polygeenisesti. Suomessa on yksi pihakoira lopetettu 9 viikon iässä pulmonaalistenoosin vuoksi.
Aorttastenoosi
Aorttaläpän ahtaumaa tavataan lähinnä suurikokoisilla roduilla, esimerkkeinä newfounland, bokseri, saksanpaimenkoira, kultainen noutaja ja rottweiler. Tämän sairauden yhteydessä kuormittuu vasen sydänpuolisko, joten oireet seuraavat vasemmanpuoleisesta hypertrofiasta. Yleensä havaitaan ensin rasituksensiedon alenemista ja heikkoutta, sairauden edetessä sydämen vajaatoiminnan asteelle kerääntyy nestettä keuhkoihin aiheuttaen yskää ja hengitysvaikeuksia. Taudinmääritys varmistetaan jälleen ultraäänitutkimuksella. Korjaavaa hoitoa ei ole. Lääkehoito voi auttaa potilaita tilapäisesti, ennuste pitemmällä tähtäimellä on huono. Suomessa yksi pihakoira on saanut aorttastenoosidiagnoosin.
Dilatoiva kardiomyopatia
Dilatoiva kardiomyopatia (DCM) on dobermanneilla ja muilla roduilla esiintyvä vakava perinnöllinen sydänlihassairaus, joka lopulta johtaa sydämen vajaatoimintaan ja jopa äkkikuolemaan. Geenitestauksessa on löytynyt kolmelta pihakoiralta sama geneettinen mutaatio, joka aiheuttaa amerikkalaisessa dobermannipopulaatiossa dilatoivaa kardiomyopatiaa. Tautia ei kuitenkaan ole pystytty kliinisesti geenimutaatiota kantavilla koirilla osoittamaan. Suomen Tanskalais-ruotsalaiset pihakoirat ry:n jalostustoimikunta on tammikuussa 2015 teettänyt sydämen ultraäänitutkimuksen yhdelle geenimutaatiota kantavalle pihakoiralle. Tutkimuksissa ei havaittu sydämessä mitään vikaa eikä viitteitä DCM:sta, joten tämän geneettisen mutaation suhteen sairaita koiria ei suositella jätettäväksi pois jalostuksesta. Lisätietoja geenimutaatiosta saa Genoscoper Oy:n MyDogDNA-sivustolta.

Suomessa on yhden tanskalais-ruotsalaisen pihakoiran kuolinsyyksi ilmoitettu kardiomyopatia. Kyseistä koiraa ei ole kuitenkaan geenitestattu, joten ei ole tiedossa sairastiko koira perinnöllistä dilatoivaa kardiomyopatiaa. Perinnöllisen eli primaarisen tautityypin lisäksi koirilla esiintyy myös sekundaarista dilatoivaa kardiomyopatiaa, joka puhkeaa muun sairauden seurauksena kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteydessä. Kummankin tautityypin oireet sekä kliininen kuva vaihtelevat. Dilatoivan kardiomyopatian lisäksi on olemassa myös perinnöllinen rytmihäiriöinen kardiomyopatia (ARVC), jolle ei ole vielä olemassa geenitestiä.

Portosysteeminen shuntti
Portosysteeminen shuntti eli maksashuntti on verisuoniepämuodostuma, joka johtaa verenkierron maksakudoksen ohi. Normaalisti laskimoveri kulkee vatsaontelon sisäelimistä porttilaskimon kautta maksaan. Shunttisuoni yhdistää porttilaskimon verenkierron suoraan maksan ohi systeemiseen verenkiertoon. Näin suolesta imeytyneet ravintoaineet kuormittavat systeemistä verenkiertoa, eivätkä ole maksan käytettävissä. Maksa ei kehity normaalisti. Suomessa on tiedossa yksi maksashunttitapaus, jossa koira on jouduttu lopettamaan kolmen kuukauden ikäisenä.