Tanskalais-ruotsalaisten pihakoirien terveys

Suomessa on vuosina 1989-2015 rekisteröity noin 1060 pihakoiraa (tilanne 07/ 2015). Tanskalais-ruotsalainen pihakoira on pitkäikäinen rotu, ja se onkin pysynyt melko terveenä rotuna tähän asti. Kuitenkin kuten kaikilla koiraroduilla esiintyy myös pihakoiralla perinnölliseksi luokiteltavia vikoja ja sairauksia, jotka ovat valtaosin yksittäistapauksia. Lähes kaikilta jalostukseen käytettäviltä koirilta tutkitaan lonkat ja polvet. Rodussa esiintyy jonkin verran lonkka- ja polvivikaa. Viime vuosien aikana C-lonkkaisten määrä on kuitenkin huolestuttavasti lisääntynyt, ja tutkitut koirat ovat usein alle kolmivuotiaita, joten vanhempien koirien polvista ei ole kovinkaan paljon virallisia tuloksia. Pihakoirien silmiä on alettu laajemmin tarkastaa Suomessa vasta vuonna 2011. Lyhyessäkin ajassa melko pienestä tutkitusta koiramäärästä on todettu useita erilaisia silmäsairauksia sekä kliinisissä tutkimuksissa että geenitutkimuksissa. Toistaiseksi terveystilanne on hyvä, mutta sen säilyttämiseksi on työskenneltävä
jatkossakin.

Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä KoiraNetistä löytyy koirien sukutaulut, terveystulokset, tilastot ym. tietoa.

Miksi veisin koirani terveystutkimuksiin?

Kennelliiton terveyskyselyn tulokset

Suomen Kennelliitolla on ollut maaliskuusta 2015 alkaen kaikille Kennelliiton jalostustietojärjestelmään merkittyjen koirien omistajille avoin terveyskysely. 16.6.2015 mennessä kyselyyn on vastattu 63 pihakoiran tiedoilla. Yhteenvedon tiedoista löydät tästä.

Rotuyhdistysten terveyskyselyt
Ruotsissa on tehty terveyskysely, johon oli 31.1.2011 mennessä saatu 462 vastausta. Vastauksissa koirissa on löytynyt allergiaa 21 kpl, epilepsiaa 6 kpl (joista 2 jouduttu lopettamaan), sydänvikaa 6 kpl, Legg-Perthes 7 kpl, polviluksaatio 13 kpl, kilpirauhasongelmia 2 kpl, maksa/munuaissairaus 3 kpl, kasvaimia 16 kpl, sikaripunkki 11 kpl sekä 1 kpl Addisonin tauti ja von Willebrandin sairaus.

Vuosina 2011‒2014 kyselyyn saatiin vastaus yhteensä 143 koirasta, joista 70 urosta ja 73 narttua. Jalostustoimikunta analysoi kyselyn tulokset jalostuksen tavoiteohjelmassa.

Kysely on jatkuvasti avoin.
Terveys- ja luonnekysely

Terveys- ja luonnekyselyn lisäksi koiran sairauden voi ilmoittaa julkaistavaksi rotuyhdistyksen terveyspankissa.
Terveyspankki

PEVISA

PEVISA tarkoittaa perinnöllisten sairauksien vastustamisohjelmaa. Rodun liittämisestä PEVISAan ja ohjelman yksityiskohdista päättää rodun rotujärjestö, pihakoirien tapauksessa Suomen seurakoirayhdistys ry (SSKY), joka edustaa pihakoirien lisäksi 60 muuta rotua. Rotujärjestön on ennen asiasta päättämistä kuultava rodun rotuyhdistystä. Lopullisen hyväksynnän PEVISAlle antaa Kennelliitto. Perinnöllisen sairauksien vastustaminen alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Vastustamisohjelman periaatteena on käyttää jalostukseen tietyt kriteerit täyttäviä koiria.

Tanskalais-ruotsalaisen pihakoiran PEVISA otetaan käyttöön 1.7.2016 ja on voimassa 31.12.2020 saakka.

PEVISA-sääntö
Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja astutushetkellä voimassa oleva polvitarkastuslausunto sekä silmätarkastuslausunto. Rekisteröinnin raja-arvo on lonkkaniveldysplasian aste C ja tuloksen C saanut koira pitää parittaa tuloksen A tai B saaneen koiran kanssa. Rekisteröinnin raja-arvona on lisäksi patellaluksaation aste 1 ja tuloksen 1 saanut koira pitää parittaa tuloksen 0 saaneen koiran kanssa. Silmätarkastuslausunto on voimassa 24 kk.

Lisäksi rotuyhdistyksellä tutkimussuositukset jalostukseen käytettäville koirille. Jalostussuositukset ovat PEVISA-ehtoja tiukemmat. Jalostuksen tavoitteena on säilyttää pihakoira terveenä, vilkkaana, ystävällisenä ja käyttökelpoisena maatila-, harrastus- ja seurakoirana, ulkomuotoakaan unohtamatta.

Rodussa esiintyvät perinnölliseksi luokiteltavat sairaudet ja viat

Yhteenveto rodun keskeisimmistä ongelmista terveydessä ja lisääntymisessä

Systemaattisilla terveystutkimuksilla jalostuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti koirien lonkkien, polvien ja silmien terveyteen. Lonkkien terveydessä on havaittu C- ja D-lausuntojen lisääntyminen. Silmätarkastuksissa on ilmennyt useampi eri vaikkakin yksittäinen silmäsairaus. Ongelmien ehkäisemiseksi otetaan käyttöön PEVISA-ohjelma vuonna 2016. Rodun ongelmat sekä muussa terveydessä että lisääntymisessä ovat yksittäistapauksia.

Seuraavassa esitellyt terveystiedot perustuvat eri maiden rotuyhdistyksiltä saatuihin tietoihin, terveyskyselyihin sekä virallisiin terveystutkimustilastoihin.

Patellaluksaatio
Lonkkaniveldysplasia
Muut luuston sairaudet
Silmäsairaudet
Sydän- ja verisuonisairaudet
Autoimmuunisairaudet
Maksan, munuaisten, virtsateiden ja lisääntymiselinten sairaudet
Muut sairaudet
Yleisimmät kuolinsyyt
Lisääntymiseen liittyvät ongelmat

Luonnontöpö
Suomen Kennelliiton hallitus on päättänyt kieltää kahden T-box muutation suhteen heterotsygootin yksilön risteyttämisen alkaen 1.1.2009. Kyseessä on autosomaalisesti dominoiva mutaatio. Kielto perustuu eläinsuojelulakiin, jonka 8. pykälä kieltää käyttämästä tietoisesti jalostusmenetelmiä jotka vaarantaa syntyvän yksilön hyvinvoinnin ja terveyden. Risteytyskielto koskee vain rotuja joilta ko. mutaatio on löydetty. Luonnontöpöillä tulee sallia häntämutkat.

Niillä roduilla, joissa töpöhäntä johtuu T-box-mutaatiosta, on vaihtelua töpöhännän pituudessa. Mutaation seurauksena hännän pituus vaihtelee aivan töpöstä jopa noin 2/3:aan normaalin hännän pituudesta. Myös nk. lyhythäntäinen koira on siis genotyypiltään töpö.
Tanskalais-ruotsalainen pihakoira kuuluu rotuihin, joilla seuraavat yhdistelmät ovat kiellettyjä:
töpö - töpö
töpö - lyhyt (geneettisesti töpö)
lyhyt (geneettisesti töpö) - lyhyt (geneettisesti töpö)

T-Box-mutaatiolle on olemassa geenitesti, jonka avulla koiran genotyyppi voidaan tarvittaessa selvittää.

Huomioitavaa pentuerekisteröinnissä
Rodussa, jossa tavataan luonnollisesti töpöhäntäisiä yksilöitä (T-box mutaatio), pitää pentueilmoituksessa ilmoittaa kunkin pennun hännän pituus.Töpöhäntäisenä syntyneestä pennusta liitetään näissä roduissa pentueilmoitukseen eläinlääkärintodistus. Eläinlääkärin tutkimus on suoritettava kymmenen vuorokauden kuluessa pennun syntymästä. Tieto T-box mutaatiosta voidaan merkitä myös rodulle erikseen hyväksytyn DNA-testin perusteella missä iässä hyvänsä. Luonnontöpöhäntäistä (T-box mutaatio) tuontikoiraa rekisteröitäessä vaaditaan töpöhäntäisyyden vahvistavan geenitestin tulos (ks. myös tuontikoiria koskevat rekisteröintimääräykset).

Suurin osa sairauksista periytyy resessiivisesti

Koiratkin voivat sairastua. Kukaan ei voi taata, että seitsenviikkoinen koiranpentu olisi täysin terve ja vapaa perinnöllisistä sairauksista. Pennussa saattaa olla piileviä vikoja, joita ei näe vielä pennun ollessa luovutusikäinen. Suurimmaksi osaksi erilaiset sairaudet ja viat periytyvät resessiivisesti eli väistyvästi. Jo nimitys väistyvästi paljastaa, ettei tällaisen taipumuksen kantajayksilöä voida tunnistaa sen ulkoasun perusteella. Vastuuntuntoiset kasvattajat käyttävät jalostukseen vain terveiksi todettuja yksilöitä. Tästä huolimatta saattaa käydä niin ikävästi, että kaksi tervettä jalostuskoiraa, jotka kantavat samaa sairaustaipumusta, paritetaan keskenään ja tulokseksi saadaan sairas tai sairastuva yksilö.

Vaadi aina pennullesi eläinlääkärintarkastus

Usein nämä piilevästi periytyvät sairaudet puhkeavat vasta luovutusiän jälkeen. Pennunostajan tulee ottaa huomioon, että pennun hankkiessaan hän ostaa sen siinä kunnossa, kuin se on luovutushetkellä. Siksi on ostajan kannalta hyvin tärkeää muistaa vaatia kasvattajalta, että pennut ovat eläinlääkärin tarkastamia. Eläinlääkärin tekemä pentutarkastus on kliininen yleistutkimus, jossa pentu tarkastetaan sekä silmämääräisesti, tunnustelemalla että stetoskoopilla kuuntelemalla. Tutkimuksen tulokset kirjataan pentuetarkastustodistukseen, jossa mainitaan myös poikkeavat löydökset. Näitä ovat mm. häntämutka, poikkeava purenta tai sydämen sivuääni. Vastuuntuntoinen kasvattaja kertoo avoimesti ostajalle, jos hänen mielestään pennun kehityksessä on ollut jotain outoa tai normaalista poikkeavaa. Kaikesta näistä terveydellisistä asioista on hyvä tehdä myös kirjallinen merkintä koiran kauppasopimukseen.